Nabeina Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Vesa Parkkari esittäytyy.

60-luku

Tietäähän sen, kun kymmenvuotias etsii radion kytkentäkaavion, hankkii komponentit ja juottaa ne toimivaksi laitteeksi itsenäisesti ilman vanhempiensa apua, että kyseessä on kutsumusammatti. Pari vuotta tykö ja huone oli johdotettu miljoonalla voltilla ja käden ilmaliikkeitä seuraavalla rytmikoneella. Se on kai sitä luovaa hulluutta, kun toinen käsi orkesteroi kymmenien senttien sähköiskukipinöitä ja toinen käsi tahdittaa psykedeelistä rytmiä.

70-luku

Mikroprosessorit tulivat transistoreiden jatkeeksi salakavalasti ilman, että monikaan havaitsi niiden esiinmarssia. Korkeakoulun elektroniikan laitos jatkoi radioputkitekniikan opetusta – aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pakkohan tällaista maailmaa oli muuttaa, ensin korkeakoulun historian suurimmalla täydennyskoulutusurakalla ja sitten omalla koulutusyrityksellä. Se oli aikaa, jolloin tietokoneesta piti ensin piirtää kytkentäkaavio, sitten hankkia komponentit, juottaa kasaan ja ohjelmoida heksaluvuista käyttöjärjestelmä. Lopulta kasassa oli tuhansien ensimmäinen opinahjo TAM-opetusmikrotietokonesarja. Vyöry lähti käyntiin. Mikroprosessorit tulivat teollisuusautomaatioon, kodinkoneisiin ja lopulta henkilökohtaisina mikrotietokoneina kaikkien jokapäiväiseen elämään.

80-luku

Tein opetusmikrosta vielä pienemmän, lisäsin valokuidun, liitin mikrot renkaaksi, ohjelmoin vuorokapulan kiertämään ja välittämään tietoa mikrojen välillä. Tulin keksineeksi token ring -lähiverkon, muutamaa vuotta aiemmin kuin IBM. Hitaiden ja hankalien puhelinyhteyksien rinnalle kehitettiin digitaalisia verkkoja. X.25 oli se taikasana, jolla maailmanlaajuinen verkottaminen aloitettiin. Suomen pakettiverkot ja viisipäiväiset X.25-kurssini aloittivat 1983. Järjestin X.25-kurssia 18 vuotta (ennätys) ja tulin kouluttaneeksi lähes kaikki Suomen X.25-asiantuntijat. Urakka ei tietenkään loppunut siihen, koska maailmaa piti samanaikaisesti muuttaa monella muullakin tavalla. TCP/IP ja Internet olivat jo niin suuri savotta, että niiden puskemiseen tarvittiin useita pioneereja, väsymättömiä puurtajia ja häkeittäin insinöörejä. Maailma saatiin verkotettua 80-luvulla. Hyötykäyttöäkin oli, mutta monikaan ei osannut kuvitella miten tärkeään roolin verkot asettuisivat.

90-luku

Pystytimme ensimmäisten joukossa weppipalvelimen. Tarkastelimme web-selainta ja totesimme: tässä se on – maailman valloittava killer-sovellus. Tieto piti saada nopeasti eteenpäin, niin selaimista, palvelimista kuin web-sivujen tekemisestäkin. Luettelo kasvoi kiihtyvällä vauhdilla: selainten uudet ominaisuudet, animaatiot, audio ja video. Oliko tämä vieläkin verkotusta vai joko pompattiin multimedian puolelle? Sitä ei ehditty murehtimaan. Jotain uutta se kuitenkin oli – kutsuimme uusmediaksi. Web-selaimet levisivät lopulta lähes kaikille kansalaisille.

2000-luku

Kiihkeä kasvu hämärsi koko maailman päätöksentekokykyä. Ylioptimismin luomat lumemarkkinat romahtivat ja jättivät päättäjät potemaan verkotus- ja uusmediakrapulaa. Maailman verkottaminen oli kuitenkin saatu jo kutakuinkin ”valmiiksi”. Jäljelle jäi pitkänsitkeitä uudistuksia, kuten television digitalisointi, monimedian ulottaminen langattomiin laitteisiin ja kiireessä kyhätyn Internetin turvallisuuden parantaminen.

Luovasta hulluudesta elokuvamoguliksi

Onko tämä nyt sitten sitä luovaa hulluutta? Tavallaan on, koska elokuvan tekemisessäkin tarvitaan vuorensiirtokykyä, yrittäjyyttä, organisointikykyä ja operatiivista näkemystä. Toisaalta luova hulluus on myös sitä sähköiskuissa sytkyttelyä, joka on tuossa vuosien varrella nostanut minussa päätään. Sen tähden olen kiertänyt 80 valtiota nähdäkseni, mitkä ovat ne eliksiirit, joista maailman kansalaiset ammentavat inspiraationsa. Tositarina perkeleen taposta olkoon yhtenä esimerkkinä maailmalta kantamastani annista. Sähköiskuilla terästetty rytmikone lienee se sieluni latinorytmin lähde, jolla pysyn lyönnissä ja inspiratiivisena. Jopa niin, että välillä pomppaan DJ:nä arjen yläpuolelle. Teot elokuvamogulina puhukoot tulevaisuudessa puolestaan. Mutta sen tiedän jo ennestään, että mitkään asiat eivät synny helposti.

Ystävällisesti

Vesa Parkkari

   • Diplomi-insinööri TTKK 1978
      (TTKK nykynimeltään TTY)
   • TTKK:n valmistumisnopeusennätys
   • Mikroprosessorikoulutuksen
      tuominen TTKK:n opetukseen ja
      täydennyskoulutukseen
   • Vt. apul. professori TTKK 1980
   • Relevantumin perustaja ja
      toimitusjohtaja 1980-2003
   • DJ Vesa 1997-
   • Nabeina Oy perustaja ja TJ 2004-